4. helmikuuta 2016

Viherkasvien lähestymiskielto

Olen lukenut viime aikoina useammastakin blogista siitä kuinka viherkasvit eivät oikein tuppaa menestymään. Mä tunnen syvää myötätuntoa jokaista asian kanssa painivaa kohtaan.

Mä pidän viherkasveista. Ihan hirvittävästi. Paljon enemmän kuin mistään kukkivasta. Fakta vaan on se, että mä tapan ihan kaiken. Liian märkä, liian kuiva, kuumaa, pimeää, paahtuu, paleltuu - jotain käy aina. Jos ei muuten ihan kuole, niin koira kyllä viimeistelee. Tästä aiheesta koitui aikoinaan niin paljon harmia, että lopetin viherkasvien ostamisen kokonaan. Yksi palmuvehka selvisi, varmaan siksi että se on on Miehen hoidossa enkä koskaan koske siihen. En siis vieläkään - ja se on ollut meidän kodin ainoa kasvi jo melkein kymmenen vuotta.

Syksyllä jotain muuttui ja mun alkoi tehdä mieli uusia viherkasveja. Mies siinä vähän toppuutteli – varovaisesti nyt, ettei tulisi harmia. Yhden tahdoin erityisen kovasti, suuren peikonlehden. Parisen viikkoa sitten viikonloppuna, juuri ennen sulkemisaikaa, sujahdimme suureen kukkakauppaan. Varovaisesti katselin. Kiertelin vähän kauempaa. Varmuuden vuoksi Mies hoiti nostelu- ja kääntelyhommat. Ja siinä se nyt on! On se kaunis. Hyvä että uskalsin.

Kotiin tullessamme sain kuitenkin varovaisen ehdotuksen – Mitä jos ihan ensin et koskisi siihen ollenkaan? Vaikka aluksi sen aikaa että nähdään miten alkaa olemaan? – Sopii mulle!

Onko muillakin lähestymiskieltoja, vai miten olette asian hoitaneet?




6 kommenttia:

  1. En kestä, koiran viimeistelyt ja lähestymiskielto! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D Miten sen saakin noin kuulostamaan hauskalta?
      No, ehkä se tarkoittaa että aika on kullannut muistot :)

      Poista
  2. Mulla on hyvin läheinen suhde kukkiini, ei siis lähestymiskieltoa :-D Sen sijaan kissalle voisin sellaisen langettaa... :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ollaankohan me sun kissan kanssa jotain sukua ;)

      Poista
  3. :DDD en kestä. Hyvin kirjoitettu!

    Mä oon tietkö aina kuvitellut, ettei tää kulje suvussa ja että sä oot tässä hommassa mua parempi. Oon varmaan saanut jotain traumoja, kun kerran kutsuit mun vihernurkkausta ruskeanurkaksi :D

    Toivon tälle yksilölle pitkää ikää. Kaunis on!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ei, oonko mä oikeesti joskus sanonut noin!
      Apua, oon oikeen paraskin puhuja :D :D

      Poista

Kiitos kommentistasi ♥